Funktionaalinen kehoterapia
Funktionaalisessa kehoterapiassa työ alkaa asiakkaan tilan kartoituksesta, selvittämisestä ja tutkimisesta.
Vasta sen jälkeen muodostetaan arvio siitä, mitä tehdään, miksi ja miten.
Pitää tietää lähtötilanne, ei arvata
Asiakkaan kertomus on tärkeä, mutta se ei kerro, mitä kehossa tapahtuu.
Muodostaa kokonaiskuvan asiakkaan nykytilasta.
Tarkentaa havaintoja, oireita, niiden taustoja ja niitä tekijöitä, jotka liittyvät asiakkaan tilanteeseen.
Tuottaa tietoa, jonka avulla ensimmäinen arvio voidaan vahvistaa, muuttaa tai kumota.
Kliininen päättely tarkentaa päätöksen
Lähtötilanteen kartoitus, selvitys ja tutkimus eivät jätä tietoa vain havaintojen varaan.
Niiden perusteella muodostetaan arvio ohjaamaan päätöstä.
Mitä tieto kertoo?
Mikä vahvistaa ensimmäistä arviota?
Mikä muuttaa sitä?
Mikä voi kumota sen?
Ensimmäinen arvio ei välttämättä ole oikea. Uusi tieto voi vahvistaa sitä, muuttaa sitä tai osoittaa tarpeen arvioida tilannetta uudelleen.
Toimiva menetelmä on se, jolla tavoiteltu muutos toteutuu.
Muutosta verrataan lähtötilanteeseen
Työ ei pääty menetelmän valintaan.
Hoidon aikana seurataan, tapahtuuko tavoiteltua muutosta ja mihin suuntaan tilanne kehittyy.
Jos muutos toteutuu, jatkamiselle on peruste.
Jos sitä ei tapahdu, palataan arvioon.
Mikä piti paikkansa? Mikä jäi huomaamatta? Mitä uusi tieto muuttaa?
Näin sama kliininen päättely jatkuu koko hoidon ajan.
Osaaminen ja menetelmät eivät katoa mihinkään
Terapeutin osaaminen ja käyttämät menetelmät eivät katoa mihinkään.
Työmenetelmä perustuu siihen lopputulemaan, mitä asiakkaan tilanteesta on kartoituksen, selvittelyn ja tutkimuksen pohjalta selvinnyt.
Silloin kysymys ei ole:
Mitä menetelmää minä osaan käyttää?
Vaan:
Mitä asiakas tarvitsee juuri nyt ja mikä on haluttu yhteinen tavoite?
Menetelmä ei määritä työtapaa.
Yhteinen tavoite määrittää menetelmän tai menetelmät.
